No niin, aika palata politiikan raunioille. Hallitusneuvottelut saatiin päätökseen aikanaa, hirvittävän kallilla hinnalla. Saatiin aikaan hallitusohjelma joka lupaa kymmenen kaunista ja yksitoista hyvää, mutta josta puuttuu realismi täysin.

   Ennen vaaleja puhuttiin ja maalailtiin sitä että tarvitaan rajuja leikkauksia vaalien jälkeen, vaan miten sitten kävikään. Perusturvaa nostetaan hieman, tosin se kompensoituu kätevästi sillä, että muissa korvauksissa ne lisätulot leikataan kyllä aikanaan pois. Näin todellisessa avun tarpeessa oleva ei oikeasti saakaan mitään enempää. Tämän ympärillähän puhutaan nyt sitten neljä vuotta kauniita, koska tämä hallitus nosti perusturvaa enemmän kuin kukaan koskaan. Vahinko vaan että se leikkautuu asumistuessa pois, mutta sitähän kukaan ei mainitse ääneen. Vaan asia koitetaan haudata ympäripyöreisiin puheisiin, jossa selitetään, että järjestelmää muutetaan, vaikka todennäköisesti mitään ei tule tapahtumaan.

    Sitten niihin leikkauksiin, niillä pyritään leikkaamaan kulutusta, eli suomennettuna kuristetaan keskituloisten tulotasoa ja koitetaan saada heidätkin kyykkyyn. Korkojen vähennysoikeus leikataan pikkuhiljaa pois, tämänhän pitäisi vaikuttaa edustajien mukaan suurituloisiin, vaan keihinhän se eniten vaikuttaa. Keskituloisiin, niihin asuntovelallisiin joilla ei ole mahdollisuutta maksaa uutta asuntoa kerralla, vaan kitkuttelemalla vuosia. Nyt heiltä poistetaan se pieni etu joka asunnon ostajalla on ollut. Rikkailla on parempia tapoja hoitaa sitten kikkailut niin että rahat säästyy, eikä valtio saa omiaan.

    Polttoaineiden hinnat nousee luonnollisesti, peltilehmiähän ei muutenkaan rokoteta tarpeeksi. Vahinko että se tuo mukanaan sen, että kaikki kallistuu kuljetusten kallistuessa, tämän maksaa sitten kaikki, myös ne köyhät joille ojennettiinä näennäinen lisäraha. Samalla tämä rokottaa jälleen niitä keskituloisia, jotka ovat ostaneet asunnon velkarahalla. Usein vielä sen verran kaukaa kaikesta, että tarvitaan kaksi autoa perheessä. Toinen vaihtoehto on polkea pyörällä työmatkat, (kymmeniä kilometrejä suuntaansa) tai käyttää julkisia. (Kaksi linja-autoa päivässä)

   Aika nurinkurista tässä kaikessa on se, että samalla sanotaan kovaan ääneen että koitetaan pitää haja-asutus alueet eloissa ja hyvinvoivina, kun vaikeutetaan kaikin tavoin elämää niillä haja-asutusalueilla. Tähän kuvioon sopii erittäin hyvin se, että kuntia yritetään väkisin vähentää, tavoitteena se että vaalikauden jälkeen kuntia olisi enään neljäsosa siitä mitä nyt. (Kuntien tuloja leikataan entisestään.) Tämä tehdään säästöjen nimissä, tokihan se on säästöä, kun haja-asutusalueilla ei saa enää hoitoa inhimillisen matkan päästä vaan kaikki pyritään hoitamaan isoissa kaupungeissa. Vielä entisestään tilannetta parannetaa näillä alueilla niin, että hätäkeskuksia vähennetään jälleen säästön varjolla. Ja siirretään isoihin kaupunkeihin. (kuinkahan monta samannimistä kylää voikaan olla läänin alueella, voin kertoa että helkkarin monta. Eikä hätäkeskukset tule olemaan edes läänikohtaisia.) Vahinko tässäkin on se että leikitään ihmishengillä, mutta mitäpä siitä, näennäisesti säästetään paljon. Toivottavasti joku pystyy laksemaan kuinka monta ruumista ja kuinka monta työkyvyttömyyttä seuraa näistä muutoksista. Pahoin pelkään ettei kukaan sitä tee. On lukuisia sairauksia/kohtauksia joissa nopea hoito/avunsaaminen on tärkeää ja olennaista. Mutta sehän ei meidän päättäjiä kiinnosta. Puhumattakaan miten asiat vaikuttaa poliisiin ja palolaitoksiin.

   Vai onko tosiaan niin, että me suomessa haluamme tälläistä, haluamme keskittyä asumaan kaikki samaan paikkaan, samoihin tiilisiin häkkyröihin, niin että kuullaan naapureiden riidat ja elämän äänet. Tunnemmeko me sitten suunnatonta läheisyyttä toisiamme kohtaan ja kiitollisuutta siitä että tunnemme kuuluvamme joukkoon? :) Jotenkin en ainakaan itse sovi siihen kuvioon.

   Palataan hetkeksi hallitusohjelmaan, joka on tehty täydellisesen ylioptimismin vallassa, ja laskettu että jatketaan ”ikuisen” kasvun linjalla. Vaikkakin samaan aikaan muualla euroopassa povataan pahempia aikoja. Jopa koko euroopan laajuista lamaa. Samaa povataan myös usaan, ja jokainen muistaa miten usan talous vaikuttaa meihinkin. Kreikan tajutaan olevan melko mahdottomassa tilanteessa, ja Portugalikin on jo roskaluokassa. Tilanne Espaniassa pahenee kokoajan. Ja me vaan syydämme lainarahaa ulkomaille, koska pärjäämme ylioptimismin vallassa oikein hyvin. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, että arvaa viimeistään vuoden 2012 aikana tulevan herätyksen, ja verojen korotusten olevan edessä. Tulossa on myös lama, johon tällä hallitusporukalla ei osata näemmä varautua lainkaan. Eipä sen puoleen, en usko että tällä porukalla mitään todellista tulee tapahtumaan seuraavan neljän vuoden aikana. Hallitus on niin hajanainen ja eri suuntiin vetävä, ettei mitään kunnollisia päätöksiä tulla saamaan aikaan. Tämänkö me halusimme vaaleissa saada aikaan? Tämä hallitusko palauttaa suomen kansalle uskon politiikaan? Pahoin pelkään että tilanteemme on paljon vaikeampi neljän vuoden päästä, toivon kyllä todella olevani väärässä.

   No ei olla täysin yksisilmäisiä. Hallitus on saanut jotain hyvääkin aikaan. Se laski ministerien liksoja 5%:lla ja samoin puoluetukia, osoituksena siitä että ovat tosissaan. Tämän takia kannattaa piirtää rasti seinään. Hyvä ja hieno päätös. Historiallinen suomessa... vahinko vaan etten usko sen vilpillisyyteen pätkääkään. :)