torstai, 7. heinäkuu 2011

Pakollinen ennustus uuden hallituksen kunniaksi.

    No niin, aika palata politiikan raunioille. Hallitusneuvottelut saatiin päätökseen aikanaa, hirvittävän kallilla hinnalla. Saatiin aikaan hallitusohjelma joka lupaa kymmenen kaunista ja yksitoista hyvää, mutta josta puuttuu realismi täysin.

   Ennen vaaleja puhuttiin ja maalailtiin sitä että tarvitaan rajuja leikkauksia vaalien jälkeen, vaan miten sitten kävikään. Perusturvaa nostetaan hieman, tosin se kompensoituu kätevästi sillä, että muissa korvauksissa ne lisätulot leikataan kyllä aikanaan pois. Näin todellisessa avun tarpeessa oleva ei oikeasti saakaan mitään enempää. Tämän ympärillähän puhutaan nyt sitten neljä vuotta kauniita, koska tämä hallitus nosti perusturvaa enemmän kuin kukaan koskaan. Vahinko vaan että se leikkautuu asumistuessa pois, mutta sitähän kukaan ei mainitse ääneen. Vaan asia koitetaan haudata ympäripyöreisiin puheisiin, jossa selitetään, että järjestelmää muutetaan, vaikka todennäköisesti mitään ei tule tapahtumaan.

    Sitten niihin leikkauksiin, niillä pyritään leikkaamaan kulutusta, eli suomennettuna kuristetaan keskituloisten tulotasoa ja koitetaan saada heidätkin kyykkyyn. Korkojen vähennysoikeus leikataan pikkuhiljaa pois, tämänhän pitäisi vaikuttaa edustajien mukaan suurituloisiin, vaan keihinhän se eniten vaikuttaa. Keskituloisiin, niihin asuntovelallisiin joilla ei ole mahdollisuutta maksaa uutta asuntoa kerralla, vaan kitkuttelemalla vuosia. Nyt heiltä poistetaan se pieni etu joka asunnon ostajalla on ollut. Rikkailla on parempia tapoja hoitaa sitten kikkailut niin että rahat säästyy, eikä valtio saa omiaan.

    Polttoaineiden hinnat nousee luonnollisesti, peltilehmiähän ei muutenkaan rokoteta tarpeeksi. Vahinko että se tuo mukanaan sen, että kaikki kallistuu kuljetusten kallistuessa, tämän maksaa sitten kaikki, myös ne köyhät joille ojennettiinä näennäinen lisäraha. Samalla tämä rokottaa jälleen niitä keskituloisia, jotka ovat ostaneet asunnon velkarahalla. Usein vielä sen verran kaukaa kaikesta, että tarvitaan kaksi autoa perheessä. Toinen vaihtoehto on polkea pyörällä työmatkat, (kymmeniä kilometrejä suuntaansa) tai käyttää julkisia. (Kaksi linja-autoa päivässä)

 

   Aika nurinkurista tässä kaikessa on se, että samalla sanotaan kovaan ääneen että koitetaan pitää haja-asutus alueet eloissa ja hyvinvoivina, kun vaikeutetaan kaikin tavoin elämää niillä haja-asutusalueilla. Tähän kuvioon sopii erittäin hyvin se, että kuntia yritetään väkisin vähentää, tavoitteena se että vaalikauden jälkeen kuntia olisi enään neljäsosa siitä mitä nyt. (Kuntien tuloja leikataan entisestään.) Tämä tehdään säästöjen nimissä, tokihan se on säästöä, kun haja-asutusalueilla ei saa enää hoitoa inhimillisen matkan päästä vaan kaikki pyritään hoitamaan isoissa kaupungeissa. Vielä entisestään tilannetta parannetaa näillä alueilla niin, että hätäkeskuksia vähennetään jälleen säästön varjolla. Ja siirretään isoihin kaupunkeihin. (kuinkahan monta samannimistä kylää voikaan olla läänin alueella, voin kertoa että helkkarin monta. Eikä hätäkeskukset tule olemaan edes läänikohtaisia.) Vahinko tässäkin on se että leikitään ihmishengillä, mutta mitäpä siitä, näennäisesti säästetään paljon. Toivottavasti joku pystyy laksemaan kuinka monta ruumista ja kuinka monta työkyvyttömyyttä seuraa näistä muutoksista. Pahoin pelkään ettei kukaan sitä tee. On lukuisia sairauksia/kohtauksia joissa nopea hoito/avunsaaminen on tärkeää ja olennaista. Mutta sehän ei meidän päättäjiä kiinnosta. Puhumattakaan miten asiat vaikuttaa poliisiin ja palolaitoksiin.

   Vai onko tosiaan niin, että me suomessa haluamme tälläistä, haluamme keskittyä asumaan kaikki samaan paikkaan, samoihin tiilisiin häkkyröihin, niin että kuullaan naapureiden riidat ja elämän äänet. Tunnemmeko me sitten suunnatonta läheisyyttä toisiamme kohtaan ja kiitollisuutta siitä että tunnemme kuuluvamme joukkoon? :) Jotenkin en ainakaan itse sovi siihen kuvioon.

   Palataan hetkeksi hallitusohjelmaan, joka on tehty täydellisesen ylioptimismin vallassa, ja laskettu että jatketaan ”ikuisen” kasvun linjalla. Vaikkakin samaan aikaan muualla euroopassa povataan pahempia aikoja. Jopa koko euroopan laajuista lamaa. Samaa povataan myös usaan, ja jokainen muistaa miten usan talous vaikuttaa meihinkin. Kreikan tajutaan olevan melko mahdottomassa tilanteessa, ja Portugalikin on jo roskaluokassa. Tilanne Espaniassa pahenee kokoajan. Ja me vaan syydämme lainarahaa ulkomaille, koska pärjäämme ylioptimismin vallassa oikein hyvin. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, että arvaa viimeistään vuoden 2012 aikana tulevan herätyksen, ja verojen korotusten olevan edessä. Tulossa on myös lama, johon tällä hallitusporukalla ei osata näemmä varautua lainkaan. Eipä sen puoleen, en usko että tällä porukalla mitään todellista tulee tapahtumaan seuraavan neljän vuoden aikana. Hallitus on niin hajanainen ja eri suuntiin vetävä, ettei mitään kunnollisia päätöksiä tulla saamaan aikaan. Tämänkö me halusimme vaaleissa saada aikaan? Tämä hallitusko palauttaa suomen kansalle uskon politiikaan? Pahoin pelkään että tilanteemme on paljon vaikeampi neljän vuoden päästä, toivon kyllä todella olevani väärässä.

   No ei olla täysin yksisilmäisiä. Hallitus on saanut jotain hyvääkin aikaan. Se laski ministerien liksoja 5%:lla ja samoin puoluetukia, osoituksena siitä että ovat tosissaan. Tämän takia kannattaa piirtää rasti seinään. Hyvä ja hieno päätös. Historiallinen suomessa... vahinko vaan etten usko sen vilpillisyyteen pätkääkään. :)

keskiviikko, 8. kesäkuu 2011

Totaalista turhautumista poliitiikkaan.

   Nyt alkaa sapettamaan aika lailla. Tämän maan politiikka on kaikkea muuta kuin selvää ja puhdasta. Kuka muistaa enää nuo ”lahjukset” joista sekä keskusta että kokoomus sai osansa. Viime vaalikaudella. Harva tuntuu muistavan, varsinkin kun pohditaan syytä, miksi muut puolueet kuin persut saivat sellaisen kohtelun vaaleissa. Syyksi mediaa myöden esitetään kaikenlaisia lillukanvarsia, ilman minkään valtakunnan todellisuuspohjaa. Eu politiikkaa väitetään pääsyyksi vaan eihän se sitä ole. Eu politiikka on vain silmänlumetta, jolla vaalien alla hävitettiin näkyvistä todelliset ongelmat suomessa, toki silläkin oma osansa oli.

    Kukaan ei juuri ääneen puhunut niistä syistä, miksi kansa äänesti niinkuin äänesti. Voisikohan siellä yksi syy olla se, että ollaan kyllästytty nykyiseen menoon, missä kaikki näkee, että edustajat ajaa vain omaa asiaa ja rahaa omiin taskuihin. Ketään ei kiinnosta tavallisen kansalaisen ongelmat, vaan oma napa. Lisäksi edustajien hienoihin työoloihin kuuluu se, ettei tarvitse kantaa mistään vastuuta. Jos jäät jostain kiinni, ei se haittaa, valehtele vaan niin paljon kun kykenet. Jos jäät sitten valheesta kiinni, esiinnyt muistisi menettäneenä. Vastuuta ei kuitankaan tarvitse kantaa, ei poliittisesti eikä juridisesti. Koska lakihan suomessa ovat samat kaikille, vai miten se nyt olikaan.

   Samaan aikaan kun edustajat sikailee kansan rahoilla, tavallinen rahvas kärsii kurjuudessa ja todella epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Kaikenlaiset hyvinvointivaltion turvaverkot hajotetaan ympäriltä kilpailutuksen varjolla. Koska ”globalisaatio” vaatii että kaikkea kilpailutetaan, jolloin mikään muu ei merkitse kuin hinta. Se että asiat jää hoitamatta, tai hoidetaan miten sattuu, ei merkitse sen säästön rinnalla mitään. Vaikkakin samaan aikaan selvästi nähdään, että säästöt kostautuu jatkossa moninkertaisina kuluina.

    Köyhyteen juuttuneet, vanhukset, sairaat, he kaikki ovat vain turhaa painolastia meille, eikä heillä ole ihmisarvoa, ainakaan niin kauan kuin me annamme menon jatkua entisellään. Ei meitä johda enää poliitikot, vaan taloudelliset voimat. Mutta poliitikoilla olisi mahdollisus suoraselkäisyydellä vaikuttaa siihen asiaan. Se miksi näin ei tapahdu, selvisi jo edellä. Hyvä veli järjestelmä toimii ja voi hyvin. Edelleen liian moni hamuaa kokoomuksen mallia omaan elämäänsä. Niin kauan kuin menee hyvin ja palkka on kohdallaan, se toimiikin. Mutta entäs sitten kun matka tyssää, sairauteen tai muihin ongelmiin. Sitten silmät aukeaa ja mitä karuimmalla tavalla. Apua ongelmiin ei saa, kun kaikki on ajettu alas, ja altistettu markkinoiden vietäväksi. Koska sairas ihminen ei ole tuottava.

    Samalla kun kaikesta kilpaillaan, muista maista virtaa suomeen halvempia ”pimeitä” työntekijöitä. Joita käytetään säälimättä hyväksi. Suomalainen ei saa työtä, koska on niin kallis, kunnes suostuu vuokratyöfirmoihin tai muihin osa-aikaisiin heittohommiin. Näin orjuus on palautettu suomeenkin. Se mallihan on otettu suoraan valtameren toiselta puolelta. Siellä omatkin kansalaiset on valjastettu jo markkinatalouden orjiksi, ja sama suuntaus täällä on valitettavasti vallalla. Niin kauan se täälläkin etenee kun poliitikot ottavat ”lahjoja” kaikenlaisilta hämäräheikeiltä. Eriarvoisuus vain kasvaa kokoajan.

    Palataan kuitenkin tuohon varsinaiseen politiikkaan, eikä sen seurauksiin. Tuli vaalit ja tulos oli se mikä oli, näytti hetken että kansa on saanut sanoa mielipiteensä. Vaan totuus taas nähtiin kun alkoi hallitusneuvottelut. Se luvattu uusi avoimuus oli muuttunut tutuksi salaiseksi kassakaappipuuhaksi. Sekin kun on maan tapa. Mitään ei saanut vuotaa ulkopuolelle, ja ne tiedonhituset mitä media jostain sai kaivettua on sirpaleisia ja tyhjiä.

    Nyt kansa sitten vaan toivoo, että kapitalismin keulakuva Katainen saa luotua jonkinlaisen hallituksen, vaikka sitten kusten demokratiaa rumasti silmään. Jostain syystä mielestäni suomalaisille poliitikoille pitäisi jo kasvaa selkäranka. Joku voisi siirtää Kataisen syrjään ja alkaa hakemaan kuvioon uutta hallitusneuvottelijaa. Ennen vaaleja, vaalien jälkeen oli kamala kiire saada hallistus kokoon, että saadaan lahjoittaa jo sovittuja rahoja ulkomaille, vaikka sille rahalle olisi ollut paljon tärkeämpää käyttöä kotimaassamme.

   Koskahan kansa oikeasti saa vaikuttaa johonkin. Epäilenpä ettei milloinkaan. Kansa kun on elitistin mukaan liian tyhmää, päättämään omista asioista. Sehän nähtiin selvästi viime vaalikaudella. Rivikansalaisille saa puhua mitä haluaa, usean poliitikon suulla. Samoin lait voidaan säätää ilman että mietitään todellisuutta, kunhan vain noudatetaan eniten tarjoavan lobbarin mielipidettä.